Keuda – Paloilmoitin -koulutus

Keuda Jouni Malmberg paloturvallisuus.JPG

Keravan Koulutuskeskus Keudan kiinteistönhoitaja -opiskelijat istuvat jo luokassa. Turvakolmio Groupin paloturvajärjestelmien liiketoimintajohtaja Jouni Malmberg astuu luokkaan ja esittelee itsensä.

Turvakolmio Group on toimittanut ESMI:n paloilmoitinlaitteen opetuskäyttöön. Jouni asentaa asentamattomat komponentit paikoilleen ja kertoo samalla lyhyesti mitä tekee.

”Vaikka tämä asennuspuoli ei nyt ole teidän kannalta olennaista, on ihan hyvä tietää myös teknisempiä asioita, jolloin kokonaisuus aukeaa paremmin,” Jouni sanoo.

Jouni kertoo lyhyesti paloilmaisintyypeistä ja siitä mihin niitä käytetään. Samalla käydään läpi paloilmaisimien sijoittelua ja osoitteita sekä muita perusperiaatteita.

”Te olette niitä henkilöitä, jotka pääasiassa toimivat automaattisen paloilmoittimen laitteenhoitajina,” Jouni muistuttaa.

”Jokaisella automaattiselle paloilmoittimelle tulee laatia kunnossapito-ohjelma, joka sisältää mm. aikataulut ja toimenpiteet laitteen testaukseen. Sitä tulee myös noudattaa”, Jouni kertoo.

Automaattinen paloilmoitinlaite antaa myös ennakkovaroituksia kun ilmaisin havaitsee muutoksia alueella. Ennakkovaroituksen antavat tapahtumat eivät vielä riitä ylittämään palohälytysrajaa.

”Silloin on hyvä olla nopeasti paikalla, kun tulee ennakkovaroitus. Käydä paikan päällä katsomassa mistä on kyse ja onko mahdollinen palo estettävissä vai tarvitaanko palokunta paikalle? Näin voidaan joko estää paloa etenemästä tai nopeuttaa ilmoituksen lähtemistä pelastuslaitokselle,” Jouni kertoo.

”Vastaavasti, jos erheellisiä ilmoituksia tulee säännöllisesti samasta paikasta, kannattaa siihen puuttua ja miettiä ratkaisua paloilmoitinliikkeen kanssa. Paloilmaisin voi olla vain vääräntyyppinen kyseiseen ympäristöön,” hän sanoo.

Pakkanen aiheuttaa erheellisiä hälytyksiä, totta vai urbaania legendaa?

”Se on ihan totta ja ne aiheuttaa pääsääntöisesti ilmaisimien huurtuminen. Huurtuminen taas johtuu nopeista lämpötilan muutoksista, esimerkiksi kovien pakkasten nopeasta lauhtumisesta,” Jouni kertoo.

”Itse asiassa myös kovat helteet aiheuttavat erheellisiä hälytyksiä. Esimerkiksi musta pikikattoinen ullakko kuumenee helteellä todella paljon,” hän lisää.

Miten kuulovammaiset saadaan reagoimaan hälytykseen?

”Kuulovammaisen ollessa hereillä on vilkkuvalo hyvä palohälytyksen ilmaisutapa, mutta ihmisen nukkuessa tuleekin haasteita. Yhdessä kohteessa asia ratkaistiin asentamalla sänkyihin tärinähälytin,” Jouni kertoo.

”Näissäkin tulee muistaa sitten se säännöllinen testaus ja kohteen käyttäjien kouluttaminen/opastus, että laitteet toimivat niin kuin pitää,” hän lisää.

Tärpit:

-  Yhteystiedot hätäkeskuksen automaattisen paloilmoittimen testaus ilmoitusta varten, 112.fi

-  Hyväksytyt automaattisen paloilmoittimen tarkastus laitokset, TUKES.fi

 

Tiina Miinalainen