Erotuomarista turvallisuuspäälliköksi

Janne Ruohonen Veikkaus Ray.jpg

Veikkauksen turvallisuuspäällikkö Janne Ruohonen on lähtöisin Tampereelta. Tampere on tunnettu Särkänniemestä, Näsinneulasta ja tietysti jääkiekosta.

”Vihelsin erotuomarina aikanaan jääkiekon ykkösdivisioonassa, A-ikäisten SM-sarjassa ja SM-liigan harjoitusmatseissa”, Janne muistelee.

”Jos en olisi muuttanut Helsinkiin tai lopettanut tuomarointia, seuraavana kautena olisi ollut mahdollisuus päästä silloisen SM-liigan linjalle, mutta ei päätuomariksi. Olin silloin kuitenkin aika nuori vielä, reilu parikymppinen” hän jatkaa.

”Opiskelin sähkövoimamekaanikoksi, jonka jälkeen olisi ollut mahdollisuudet lähteä teknilliseen korkeakouluun. Siinä sitten tuli intti väliin ja sen aikana alkoi turvallisuusala kiinnostamaan. Lähdin heti armeijan jälkeen -94 opiskelemaan turvallisuusalaa silloiseen Riihimäen turvallisuusinstituuttiin,” Janne kertoo.

 

Veikkauksen turvallisuuspäällikön työ on vaihtelevaa

Casino- ja peliautomaattiympäristössä joillakin pelaajilla on tiettyjä tapoja ja uskomuksia. Esimerkiksi tietyn numeron jälkeen ei ole mahdollista tulla jotain toista tiettyä numeroa. Automaatille kerrotaan, että pelaaja vaihtuu, mutta tullaan itse takaisin pienen kävelykierroksen jälkeen.

”Tarinoita ja uskomuksia on paljon, mutta ne ovat tietenkin yksittäistapauksia”, tarkentaa Janne.

Turvallisuuspäällikön työ on monipuolista. Eniten Janne Ruohonen nauttii työssään kehittämisestä.

”On monta asiaa mitkä pitää ottaa huomioon. Esimerkiksi kuinka kaikki tarvittavat järjestelmät toimivat. Miten niitä voidaan soveltaa juuri tietyssä kohteessa. On erityislakeja ja toimintamalleja rahapelialaan liittyen, mitkä pitää huomioida. Täytyy löytää myös se niin sanottu kultainen keskitie liiketoiminnan ja turvallisuuden välille”, Janne kertoo.

”Suunnittelu ja sen toteuttaminen on se juttu”, hän toteaa.

 

Turvallisuusalan muutokset

Turvallisuusala muuttuu maailman mukana, mutta muuttuuko koulutus ja lait?

Viranomaisilta saatetaan siirtää lähivuosina joitakin tehtäviä yksityisille toimijoille. Vartijoiden parin viikon koulutus ei riitä täyttämään viranomaisen saappaita. Turvallisuusalan koulutusta olisi hyvä lisätä ja monipuolistaa.

”Muistaakseni Ruotsissa tähän on olemassa jo malli toimia. Siellä taisi olla tietty määrä opiskelua ja työkokemusta, mikä vastaa poliisikoulun ensimmäistä vaihetta. Tämän jälkeen on mahdollisuus hakea ylempään lisäkoulutukseen, mikä antaa valmiudet mm. vaativimpiin tehtäviin sekä -voimankäyttövälineisiin”, Janne muistelee.

” Jos mietitään vaikka poliisikoulutusta, missä on pääsykokeet, tietty määrä opintoja, harjoitteluja ja lisää opintoja. Miksi ei sieltä otettaisi mallia turvallisuusalan koulutukseen, tietenkin opinnoissa huomioitaisiin turvallisuusalan tehtävät ja toiminnot?”, hän miettii.

”Sen kautta varmasti ammattitaito ja arvostus kasvaisi”, hän lisää.

 

Tiina Miinalainen